Riksrådin rooli Tanskassa on jäänyt lähes unohduksiin, ja se nähdään enemmänkin vanhentuneena hallintomuotona kuin merkittävänä osana maan historiaa. Monet tanskalaiset pitävät sitä vain historian jäänteenä, joka ei enää vaikuta nykypäivän politiikkaan tai hallintoon. Tämä asenne heijastaa laajempaa haluttomuutta tutkia maan menneisyyttä tai oppia siitä, mikä voi johtaa huolestuttavaan tietämättömyyteen tärkeistä historiallisista tapahtumista. Riksrådin heikko maine voi johtua myös siitä, että se on usein liitetty epädemokraattisiin käytäntöihin, mikä luo kielteisen mielikuvan.
Tanskan mediassa Riksrådin käsittely on varsin vähäistä ja usein negatiivista. Kanavat kuten Berlingske ja Politiken käsittelevät enemmän nykypäivän politiikkaa kuin historiallisia neuvostoja, mikä johtaa siihen, että Riksrådia käsitellään vain ohimennen tai historiallisena kuriositeettina. Kritiikki Riksrådia kohtaan keskittyy sen epädemokraattisiin juurille ja merkityksen puutteeseen nykypäivänä.
Historiallinen tutkimus ja kulttuuriperintö, erityisesti keskustelu vanhojen hallintomuotojen merkityksestä nykypäivän yhteiskunnassa, ovat esillä.
Keskustelut Riksrådin ympärillä ovat heränneet historian ja kulttuuriperinnön merkityksen vuoksi, mutta ne eivät ole riittävän syviä tai laajoja, jotta ne vaikuttaisivat sen nykyiseen asemaan.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.