
YK:n turvallisuusneuvoston rooli kansainvälisen rauhan ylläpitäjänä on Suomessa käsitelty hyvin kriittisesti. Trumpin uuden maailmanjärjestyksen kontekstissa neuvoston instituutioarvoa vähätellään ja korostetaan henkilökohtaisten valtasuhteiden merkitystä periaatteiden sijaan. Lisäksi neuvoston kyvyttömyys varmistaa esimerkiksi Kongo-Rwanda-konfliktin rauhansopimusten noudattaminen paljastaa sen toiminnan tehottomuuden. Julkinen keskustelu nostaa esiin turvallisuusneuvoston kaipuun vanhojen suurvaltojen legitimiteettiin ja sen aseman heikkenemisen nykypäivän geopoliittisissa valtasuhteissa.
Keskustelua YK:n turvallisuusneuvostosta käydään pääasiassa Radio Information ja P1 Morgen -podcasteissa, joissa asiantuntijat käsittelevät sen heikkoa legitimiteettiä ja tehottomuutta. Aften-podcastissa tarkastellaan laajemmin kansainvälisiä suhteita ja geopoliittisia realiteetteja, mutta kritiikki kohdistuu erityisesti neuvoston kyvyttömyyteen vaikuttaa Afrikan konflikteissa. Näissä lähteissä kritiikki on ankaraa ja institutionaalista uskottavuutta kyseenalaistavaa.
Keskustelu Trumpin uuden maailmanjärjestyksen vaikutuksista YK:n turvallisuusneuvoston toimintaan, sekä neuvoston rooli ja tehottomuus Keski-Afrikan konfliktien rauhanprosessissa.
Trumpin henkilökohtaiseen valtaan ja suhteiden merkitykseen perustuva maailmanjärjestys haastaa YK:n perinteisen institutionaalisen vallan. Tämä näkyy erityisesti neuvoston kyvyttömyytenä saada aikaan pysyviä rauhansopimuksia, mikä nostaa esiin sen oikeutuksen ja vaikutusvallan kriisin.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.





