WHO:n maine Norjassa on heikentynyt, kun monet pitävät sitä tehottomana ja liian byrokraattisena reagoinnissaan terveyskriiseihin. Monet kansalaiset ja asiantuntijat kokevat, että järjestö ei ole onnistunut suojelemaan ihmisten terveyttä riittävän nopeasti tai tehokkaasti. Erityisesti COVID-19-pandemian aikana WHO:n päätöksenteko ja viestintä ovat herättäneet kysymyksiä luotettavuudesta ja asiantuntevuudesta. Toisaalta on myös niitä, jotka puolustavat järjestön roolia kansainvälisen yhteistyön edistäjänä ja terveysongelmien ratkaisemisessa.
Norjan mediassa, kuten VG:ssä ja Aftenpostenissa, on käyty laajaa keskustelua WHO:n toiminnasta. Erityisesti COVID-19:n aikana on esiintynyt voimakasta kritiikkiä, jossa korostuu järjestön hitaus ja päätösten epäjohdonmukaisuus. Asiantuntijat ja kansalaiset ovat keskustelleet siitä, onko WHO todella kykenevä täyttämään tehtävänsä kansainvälisen terveydenhuollon koordinaattorina.
WHO:n tehokkuus ja päätöksenteko pandemioiden aikana ovat kuumia keskustelunaiheita. Lisäksi WHO:n rooli kansainvälisen terveydenhuollon yhteistyössä ja sen kyky reagoida nopeasti nouseviin terveysuhkiin ovat myös keskiössä.
Keskustelut WHO:n ympärillä ovat lisääntyneet COVID-19-pandemian jälkeen, kun monet ovat alkaneet kyseenalaistaa sen toiminnan tehokkuutta ja nopeutta. Tämä on johtanut laajaan keskusteluun siitä, miten kansainväliset terveysjärjestöt voisivat parantaa reagointikykyään tulevaisuudessa.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.