Kansalliskirjasto Norjassa, joka perustettiin vuonna 1989, on vastuussa maan kulttuuriperinnön säilyttämisestä, mutta sen rooli ja merkitys eivät ole selkeitä kansalaisten silmissä. Vaikka kirjasto on tärkeä kulttuurinen instituutio, sen saavutukset ja toiminta saavat osakseen kritiikkiä, erityisesti sen saavutettavuuden ja modernin kirjastopalvelun puutteiden vuoksi. Monet kokevat, että kirjasto ei pysty vastaamaan nykypäivän tarpeisiin, mikä heikentää sen mainetta ja luotettavuutta. Lisäksi kirjaston sijainnit, erityisesti Oslossa, ovat kyseenalaistaneet sen käytettävyyden ja vetovoiman.
Kansalliskirjaston saamassa kritiikissä jotkut lähteet, kuten paikalliset uutiskanavat, korostavat kirjaston puutteellista asiakaspalvelua ja rajoitettuja resursseja. Kritiikki on voimakkainta sosiaalisessa mediassa, jossa käyttäjät jakavat negatiivisia kokemuksiaan kirjaston käytöstä. Toisaalta, jotkut kulttuurialan asiantuntijat puolustavat kirjaston merkitystä ja sen roolia kulttuuriperinnön vaalijana, mutta tämä ei riitä kumoamaan laajaa tyytymättömyyttä.
Kansalliskirjaston ympärillä keskustellaan yhä enemmän digitaalisten palveluiden tarpeesta sekä kulttuuriperinnön saavutettavuudesta.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja kulttuuriperinnön uudistaminen ovat tärkeitä teemoja, jotka voivat vaikuttaa kirjaston tulevaisuuteen ja sen kykyyn palvella kansalaisten tarpeita.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.