Norjan meteorologinen instituutti, joka perustettiin vuonna 1866, on kohdannut merkittäviä haasteita uskottavuudessaan. Monet kansalaiset kokevat, että ennusteet ovat epäluotettavia, mikä heikentää instituutin luotettavuutta ja vaikuttaa sen toimintaan. Erityisesti suurten sääilmiöiden ennustaminen on saanut paljon kritiikkiä, ja tämä on johtanut siihen, että yhä useammat ihmiset turvautuvat sosiaaliseen mediaan ja muuhun epäviralliseen tietoon. Tämä epäluottamus voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa instituutin kykyyn tehdä tutkimusta ja tarjota asiantuntevaa tietoa.
Useat lähteet, kuten paikalliset uutiskanavat ja sosiaalisen median keskustelut, ovat korostaneet Norjan meteorologisen instituutin epäonnistumisia ennusteissaan. Kritiikki on erityisesti keskittynyt virheellisiin ennusteisiin ja huonoon viestintään suurten sääilmiöiden aikana. Uutiskanavat, kuten NRK, ovat usein nostaneet esiin kansalaisten huolenaiheita ja antaneet äänen niille, jotka eivät luota instituuttiin.
Kansalaisten keskustelut epäluotettavista sääennusteista ja vaihtoehtoisista tietolähteistä ovat yleistyneet, erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Epäluottamus virallisiin ennusteisiin on johtanut siihen, että kansalaiset etsivät tietoa muista lähteistä, mikä luo riskejä Norjan meteorologisen instituutin tulevaisuudelle ja sen asemalle asiantuntevana organisaationa.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.