
Euroopan parlamentti Ruotsissa nähdään usein etäisenä ja byrokraattisena instituutiona, jolla on rajallinen vaikutus arjen politiikkaan. Vaikka parlamentti on demokraattisesti valittu ja edustaa toista suurinta äänestäjäkuntaa maailmassa, sen päätöksenteko koetaan hitaaksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi. Kansalaiset ja mediakeskustelut korostavat usein parlamentin tehottomuutta ja turhaa byrokratiaa. Lisäksi parlamentin vaikutusvalta suhteessa kansallisiin päätöksentekijöihin koetaan vähäiseksi, mikä heikentää sen legitimiteettiä Ruotsissa.
Koska aineistossa ei ole yksittäisiä keskusteluja tai lähteitä, analyysi perustuu yleiseen mediakuvaan Ruotsissa. Yleisessä keskustelussa erityisen kriittisiä näkökulmia esiintyy useissa poliittisissa ja talousaiheissa keskittyvissä kanavissa, jotka korostavat Euroopan parlamentin tehottomuutta ja etäisyyttä kansalaisiin. Tämän vuoksi parlamentin rooli nähdään usein marginaalisena ja byrokraattisena.
Keskustelu EU:n lainsäädännön vaikutuksesta kansalliseen päätöksentekoon, parlamentin päätöksenteon byrokratia sekä sen rooli ilmasto- ja talouspolitiikassa ovat nousevia aiheita. Myös kansalaisten osallistumisen ja parlamentin legitimiteetin haasteet ovat esillä.
Nämä aiheet nousevat esiin, koska EU:n lainsäädäntö vaikuttaa yhä enemmän jäsenmaiden sisäiseen politiikkaan, ja parlamentin byrokratia herättää kritiikkiä. Lisäksi ilmasto- ja talouspolitiikka ovat keskeisiä teemoja, joissa parlamentin rooli on merkittävä. Kansalaisten osallistumisen puute ja legitimiteetin haasteet korostavat parlamentin etäisyyttä kansalaisiin.
Yksityiskohtainen erittely julkisesta sentimentistä ja keskusteluista tästä entiteetistä.
Katso miten kunkin entiteetin korkea vaikutusprosentti liittyy heidän positiiviseen sentimenttiprosenttiin todellisista maininnoista.





